torstai 17. toukokuuta 2012

Vinhat Viikset

Vanha blogi ajalta: 17.5.2012

Ensinäkin mulla on teille aivopieru-video.

Aion alustukseksi kertoa lapsuudestani.
Me oltiin joskus 10-vuotiaina kovin innostuneita videofilmaamisesta. Silloin meillä oli vielä filmikamera, joka painoi kilon ja jonka tuotosta ei voinut kotikonstein mitenkään editoida. Me kuvattiin jotain lyhyitä pätkiä, jotka me keksittiin lennosta, ja usein toteutettiin sen mukaisesti, tehtiin lavasteet lähinnä huonekaluista ja pyörittiin pihalla. Kameran laadun takia meillä oli kerralla-purkkiin-meininki. Ainoa editointi joka kamerasta löytyi oli alku- ja loppuhäivytys mustasta, ja sitähän käytettiin jatkuvasti.

Kuten huomaatte, tässä aivopieru-videossa palataan juurille oikein huolella, eikä sanan taiteellisessa merkityksessä.

Eevi kävi eilen meillä ja sillä oli mukana ns. clip-on hiuslisäkkeitä, jotka se jossain välissä otti pois. Me ruvettiin niillä leikkimään, huomattiin että mä omistan tuulettimen, ja keksittiin lennossa videomainos. Eevi istui näyttelijän paikalle ja minä kuvasin kännykällä. Musiikkien nopeen päällelätkäisyn, seepiafiltterin ja rearrengementin jälkeen tässä on tulos.

Ja mä todellakin painotan, ettei tää oo meidän taidonnäyte, vaan tää on tätä humoristista kieli poskella, juosten kustu - mallinen video.




Huhhuh.

Ootan innolla että mun uudet duunit alkaa. Tänään pitäis vielä tirpasta ittensä tonne nykyiseen duuniin Roskaan, mut mun reidet on niin kipeet ettei liikkumisesta meinaa tulla mitään. Sunnutaina oli nimittäin äitienpäivän lisäksi sekä isäni synttärit, että kaverini Tiian. Tiia, Tia ja minä (nimien kirjoa!) mentiin DTM:ään irrottelemaan ja juhlistamaan. Tyhjäähän siellä oli, mutta ei niin tyhjää, että ois tarvinnut täysin hiljaa istuu. Tuli tavattua muutamia uusia ihmisiä ja tajuttua sillä reissulla muutamiakin asioita - ensinäkin se, että omasta tuttavapiiristä voi löytyä ihmeellisiä, ihania ihmisiä! - ja sitten vaikka se, että tangotanssiminen tekee lihakset hämmästyttävän kipeiksi. Tia taisi ymmärtää myös sen, että 3 tequilaa tunnissa on melkolailla yhtä järkevää kun 100km/h taajamassa.

Tia parka joutui jättämään illan kesken vähän vaille 02:00 aamulla, mutta mä ja Tiia jatkettiin vielä. Käytiin me Herculeksenkin ovella, mutta kun Tiia täytti 18, niin ei häntä vielä päästetty sisään. Ei se meitä lannistanut, me meltiin DTM:ään takas juttelemaan ja tanssimaankin vielä muutamat. Pilkun aikaan me kerättiin kamat ja lähdettiin, paleltiin vähän aikaa rautiksella, mentiin mäkkäriin lämmittelee, ja sitten takas palelemaan. Ite ainakin nukahdin heti kun pääsin sänkyyn kotona, mut kyllä mulla oli niin hauskaa, niin hauskaa!

Tässä oli kasa tekstiä joka oli todella out-dated. Voi mua pientä!

Tarviin jäätelöä.
--->

tiistai 1. toukokuuta 2012

Elämäni Erotiikat

Vanha blogi ajalta: 1.5.2012

HUH. No nyt on erotiikkakutsuilta kotiuduttu. Koska oon perusteellinen, enkä osaa tiivistää, niin kerron teille koko tarinan.

Mä aloitin reissaamisen itse asiassa jo perjantaina tekemällä ensin työt Helsingissä ja suuntaamalla sitten Riihimäen perukoille vanhempien luo, omalla autolla, hakemaan isältä tilavampaa liisinki-mersua reissuun. Samalla mä toimin lauantai-aamuisena kuskina, kun isä ja pikkuveli tarvitsi kyytiä Hki-Vntaan lentokentälle. Herätyskello soi 03:00 aamulla, ja mulla oli yöunia takana siinä vaiheessa varmaan tunti. Mä menin kyllä sänkyyn jo kello 12 yöllä, mut kotiin saapuneet KUTSUNTAPAPERIT (juu, inttiin!) sekoitti mun päätä. Mietin itteeni intissä. Selviäisinkö mä? Ottaisko ne mut? Tykkäisinkö mä? (Kuinka komeelta luuntantilta mä saisin poskeen? bad jk) Intti sopis mulle aikataulullisesti, jos pääsisin I/2013 satsiin. Mihin prikaatiin, ei harmainta hajua. Nyt kun tulee näitä räjähteitä tutkittua työkseen seuraavaan jouluun asti, niin ehkä se pioneerihomma vois kiinnostaa.

Noh, takas erotiikkaan. Lentokentältä mä suuntasin suoraan töihin. Baari oli just menny kiinni tuntia ennen, ja viinat lähti lattiasta ennätysnopeudella. Seittemän aikaan mä lähdin posottamaan Tampereelle ja olinkin siellä just kuten arvioin, eli 8:15. Hervannasta AG kyytiin, ja keskustasta Essi. JA SITTEN ILMAJOELLE!

Sää oli kurjan sateinen kun me lähdettiin, mut matkaa taittaessa kaikki parani. Me pysähdyttiin Nesteelle puolivälissä kilometrejä, kun kyytiläiset huusi yhdestä suusta "ROLLS!!!" :'D Tulipa maistettua Rollsin kuuluisia ranskanperunoita, ja hyviähän ne oli.

Mä oon aina ihmetellyt ihmisiä jotka ei huomaa, että bensa meinaa loppua. No nyt mä en enää ihmettele, koska se voi tulla aika pirun yllättäen. Matkalaiset oli keskellä Jumalan hylkäämää korpea, kun bensavalo syttyi, ilmoittaen karun hiljaisella tapaa, että kusessa oltiin. Me rukoiltiin huolto-asemaa. Kaiken lisäks maasto oli tasaista kuin mikäkin, eli vapaalla vaihteella paahteleminen ei ollut avuksi... Mä mietin jo tiepalvelujen ja taksien numeroa ja katselin taloja joiden pihaan olisi hyvä pysähtyä, ja laskin, jaksettaisiko me työntää autoa kuinka pitkälle...

Pappa Leasing - ABC Seinäjoki.


JA SITTEN SEINÄJOKI. Abc ilmestyi eteemme kuin tyhjästä ja riemuhan siitä ratkesi, niin suuri riemu, että ostin Abc:n yhteydessä olevasta S-marketista superpallon.

Sain tämmöisen.

Matka jatkui, sellaiset 15 minuuttia tops. Sitten saavuttiin Hyvinkäälle. Tai siis siltä Ilmajoella näytti, ainakin siinä opiskelija-asunto-rypeymässä jonne me mentiin. Meitä oli vastassa Anniina, Salla, Vesa, Rontti ja taisipa Hillakin olla siellä jo. Myöhemmin saapuivat Tia ja Emma (jälkimmäinen VALTAVAN ruokalastin kera) jos muistan oikein - joka tapauksessa siinä se meidän porukka suunnilleen oli.

Ennen esittelijän saapumista me tissuteltiin muutama ölvi ja siideri, syötiin vähän salaattia (Dimi enemmän kuin muut koska on roisto ja katala kelmi), ja puhuttiin alustavasti jutuista. Pakko tässä vaiheessa huomauttaa, että Anniinalla ja Sallalla on tautisen hieno kämppä, koska siellä on 2 PARVEA minne tehdä vieraspedit. HOW COOL IS THAT.

Sitten kun HOTLIPS-kotikutsujen esittelijä saapui, niin pienen häsläämisen ja kikattelun jälkeen istuttiin pöydän ääreen, rentouduttiin ja alettiin maistelemaan. Jep, esittely alkoi makuliukkareiden esittelyllä, ja se oli just oikea aloitus aiheuttamaan hilpeää kikattelua ja keskustelua. Jokainen taisi löytää laajasta valikoimasta oman suosikin ja taisipa niitä tulla tilattuakin (itse ainakin syyllistyin). Vartalosuklaat oli kovassa huudossa ja helvetin hyvän makuisia. Jäiköhän esittelijälle niihin purkkeihin mitään? :D Näistä siirryttiin hierontavoiteisiin, ihanan tahmaisiin ja äklönmakeisiin sellaisiin, jotka lämpeni sekä iholla että puhaltaessa. Ihan älytön taikatemppu, ja jos kenellä on hartiat jumissa, niin tätä tahnaa hartioille ja saunaan. JO VOT.

Päästiinhän siinä sitten asiaankin, välineisiin. Erityisesti meikälle jäi mieleen se yksilö, joka oli rikki. Se meinaan piti niin järkyttävää meteliä, ettei ole tosikaan. Se jos joku aiheutti naurunremakkaa.

Kuva sisältää tuotesijoittelua?

Kun esittely oli pidetty, kysyi esittelijä meiltä, tahdommeko tehdä tilaukset intiimisti kahden kesken hänen kanssaan, ettei muiden tarvitse kuulla. Tähän esittelijä sai täysin yksimielisen vastauksen: "EIPÄ OO TARVIS". Päin vastoin, mehän keskustelimme kovasti tilauksista keskenämme. Salla, joka siis järjesti koko shibängin, oli kovasti huolissaan siitä, saataisiko me tuhlattua yhteensä 200€, jotta esittelystä ei sitten tarvitsisi erikseen maksaa - no, huoli oli turha, me saatiin kevyesti menemään yli 300€.

Esittelystä me siirryttiin syömään ja syömästä me siirryttiin katsomaan pornoa, luonnollisesti. Sallan hekuttama eeppinen Pirates -leffa pistettiin pyörimään, ja muutama tunti siinä sitten meni haukkuessa milloin mitäkin aspektia koko leffassa. Siis sehän oli aivan täyttä skeidaa koko juttu. Niin, paitsi sen piraattikapteenin lookki, sen tietysti, jolla oli toinen silmä valkoinen. High-five valkosilmäisille kapteeneille! *lyö ylävitoset pornonäyttelijän kanssa*

Alkoihan meitä vihdoin väsyttämäänkin. Aamulla meno oli taas tohinarikasta ja tekemistä yritettiin kovastikin keksiä. Päädyttiin sitten pelaamaan Harry Potteria, katsomaan Prätkähiiriä, ja sitten meikä tokaisi "Mä meen nyt ulos keinumaan". Kohtakan lasten leikkipaikalla oli koko jengi. Me elettiin todella nuoruutta uusiksi, ja kimmoke siihen tuli kyllä jo lauantain puolella Anniinan soittolistan takia, se kun oli sieltä 2000-2005 luvuilta suunnilleen, eli juuri tuolta kultaisesta nuoruudesta. Keinuminen on muuten pirun hauskaa vaikka ikää olisi 22 vuotta. Samoin peilin leikkiminen. Tiedättekö, kun yksi ihminen menee kasvot seinää vasten, ja loput yrittää hiipiä koskemaan hänen selkäänsä, mutta joka kerran kun "peili" kääntyy, muiden täytyy pysähtyä täysin aloilleen. Liikkumisesta palaa lähtöviivalle! Auringonpaisteessa ja pienessä tissussa leikittiin myös "Kuka olen?", eli imitaatioleikkiä, jossa toisten piti vihjeen ja esittämisen perusteella arvata henkilö, hahmo, elokuva tai sarjakuva. Mieleen jäi parhaiten Sallan "Titanic", Hillan "Suomi", AG:n "Cloud", Essin "Candy Candy" ja omista suorituksista "Pelikaanimies". :D Voitte miettiä miten näitä on esitetty...

Nostalgian pyörteissä me myös puhallettiin aikamoinen määrä saippuakuplia, jotka tuoksui hubbabubballe. Sen jälkeen oli jo pakko lähteä ajelemaan himaan, ja matka kotiin meni myös rattoisasti jutellen. Pysähdyttiin Shellillä (varmistamassa että bensa nyt varmasti riittää, stna!) ja syötiin makoisat juustokakkuset. NOM.

Kun itse pääsin porukoille, kello oli yli 12 yöllä, ja painuin melkeinpä suoriltaan eteisestä sänkyyn. Vappu onkin nyt meikällä mennyt ihan vaan siinä, että yrittää palautua koko reissusta. Silti mua kaihertaa hirvittävä seuran puute, nyt kun kerran on alkuun päästy! Eilen Pepita kävi viihdyttämässä mua ja juomassa mun kahvit ja syömässä mun karjalanpiirakat. Saipahan taas nauraa sen kanssa, ja sai sekin vihdoin lukea mun Roki&Tuomas -novellin ensimmäiset 20 sivua. Tykkäsi, ilmeestä päätellen aika paljonkin.

Nyt mä alan siivota, ja sit soittelen ehkä kavereille et missäs vitussa te ootte, leikitäänkö.

Adios ja ensi kertaan!